Rakli ry on ammattimaisten rakennetun ympäristön omistajien toimialajärjestö. Raklin tehtävänä on edunvalvonta, toimijoiden yhteistyön edistäminen sekä kehitystoiminta.
Jyrki Laurikainen on toiminut Raklin toimitusjohtajana viiden vuoden ajan. Kansainvälisten yritysten palveluksesta, virkamiesuralta ja Helsingin kaupungin rakennusvirastosta työkokemusta kerännyt Laurikainen kertoo vuosien jälkeenkin olevansa tuoreella innolla mukana Raklin kehityksessä.
Myös Lahden vanhusten asuntosäätiö on Raklin jäsen.
”Itse asiassa vain yksityisomisteisessa asunnossa elävä ja kotonaan pysyttelevä henkilö voi välttyä päivittäiseltä jäsentemme toimintaympäristöissä liikkumiselta. Julkisia tiloja ja vuokrataloja ylläpitävät yhteisöt ovat Raklin jäseniä”, Laurikainen kertoo.
Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö valvoo, 10 kehittää, antaa lausuntoja ja luo yhteisiä toimintamalleja. Lainsäädäntövaikuttaminen ja kehittäminen ovat keskeisessä roolissa.
”Tämän hetken teemoja ovat vähähiilisyys, energiatehokkuus ja uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen talotekniikassa”, Laurikainen kertoo.
Raklissa tehdään paljon ennakointityötä. Maailmanlaajuiset kaupan ja asumisen megatrendit huomioidaan asumisen tulevaisuuden tarpeiden suunnittelussa. Rakli hyödyntää oppimisympäristöjä ja organisoi kehityshankkeita. Esimerkiksi Lahden Ranta-Kartanon hanke on ollut yksi klinikoiden aiheista. Tällä hetkellä suurennuslasin alla ovat esimerkiksi täydennysrakentaminen ja MaaS-palvelut, eli liikkuminen palveluna.
”Liikkuminen rakennetussa ympäristössä on iso, ohittamaton asia. Kaupungistuminen on vahva käynnissä oleva megatrendi. Sen ja energiatehokkaiden ratkaisujen tarpeen myötä jakamistalous (yhteiskäyttöautot tms.) tulee näkymään vahvemmin ihmisten liikkumisessa. Kun kaupungin asumistiheys kasvaa, on saatava suurempia massoja liikkeelle. Raideliikenteen merkitys tulee korostumaan. Silti näen tulevaisuuden monipuolisena. En usko, että autot tulevat häviämään liikenteestä, päin vastoin. Tulemme näkemään monipuolisia ratkaisuja, joissa yhdistellään järkevämpiä tapoja liikkua”, Laurikainen kuvailee.
Ilmastonmuutos otetaan Raklissa vakavasti. Ratkaisu maailman tilanteeseen ei Laurikaisen mukaan ole kuitenkaan rakentamisen lopettaminen, vaan sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen jatkuvasti päättäjien käsissä muotoutuvat kestävämmän kehityksen säädökset.
”Missionamme on ihmisten hyvinvointi ja organisaatioiden kilpailukyky. Tässä tapauksessa ikäihminen strategiamme yhtenä painopisteenä on fokuksessa. Hän on tilojen lopullinen käyttäjä.”
Laurikainen toivoo, että asuntomarkkinat antaisivat enemmän ihmisille vapauksia valita itse. Usein keskustelussa asumisen kohtuuhintaisuudesta keskitytään tukipolitiikkaan, mutta asumisen kohtuuhintaisuus koostuu useista eri asioista. Jotta ikäihmisille saataisiin aidosti luotua valinnan mahdollisuuksia, vaatisi se Laurikaisen mukaan vuokrapuolen toimijoiden erikoistumista ja monipuolistumista.
”Laajempien hoivapalveluiden tarve ja yhteisöllisyys ovat nostaneet päätään. Sukupolvien kortteleilla nostetaan esille sitä, että asuminen on jotain muutakin kuin seinät. Mielestäni on hyvin positiivista, että aihe on erityishuomion alla. Modernissa asumisen suunnittelussa palvelut tuodaan ihmisen lähelle”, Laurikainen miettii.
Digitalisaation ja hybridiasumisen tulevaisuus
Digitalisaatio tulee helpottamaan asumisen mukavuutta ja toimivuutta aina vain enemmän. Muun muassa älylukitukset kehittyvät kaiken aikaa. Toisaalta puhutaan asumisesta palveluna. Rakentamiseen kehitetään yhtenäisiä alustoja, joiden päälle pienikin palveluntarjoaja voi rakentaa omia palveluitaan.
”Hyvien palveluiden saaminen on tietysti myös rahakysymys. Kuitenkin voimme rakentaa jo alusta asti järkevämmin niin, että ikääntyneet otetaan huomioon. Esteettömyyden huomioiminen rakentamisessa ei voi olla kynnyskysymys”, Laurikainen sanoo.
Rakli on paneutunut ikäihmisten hyvän asumisen ratkaisujen löytämiseen muun muassa Hippa-hankkeessa, jossa tutkittiin digitalisaation mahdollisuuksia ikäihmisten asumista helpottamaan. Kun toimintakyky laskee, digitalisaatiosta voi olla hyötyä. Esimerkiksi kasvojen tunnistus ovien aukaisussa on jo olemassa olevaa teknologiaa. Tulevaisuudessa asuntojen ilmamääriä ja lämpötiloja pystytään säätämään vielä nykyistäkin paremmin ja yksilöllisemmin. Talotekniset järjestelmät oppivat käyttäjiensä tarpeita ja säätävät sen mukaan valaistuksia ja lämpötiloja.
Paljon esillä olleesta yhteisöllisyydestäkin Laurikaisella on näkemys. Tulevaisuuden asumisen yhteisöllisyys voi olla muutakin kuin monisukupolvista yhteisasumista. Kolmannen sektorin aktivoivat toimijat ovat tärkeässä asemassa. Asumisyhteisön sosiaalisen ekosysteemin toimintaan herättäminen ja kukoistukseen saattaminen saattaa tarvita aluksi käynnistäjähenkilön, joka tuo ihmiset yhteen. Myös hybridirakennukset tulevat olemaan aina vain suurempi ryhmä asumisen verkostossa. Eri kauppakeskusten yhteyteen rakennetut asunnot, sisäympäristön tarjoamat kuntoiluvaihtoehdot ja palveluiden läheisyys tuovat asukkaan keskelle elämää.
”Vaihtoehtoja on monia. Pääasia on säilyttää suunnittelussa näkökulma siitä, mitkä ovat ikääntyneiden tarpeet”, Laurikainen miettii.
Ilmastokriisin torjuminen mukaan rakentamisen arvopohjaan
Arvomaailman muutos kulkee käsikynkkää globaalin asumisen muutoksen kanssa. Jyrki Laurikaisella on hyvä tunne tulevaisuudesta.
”Olemme onneksi menossa kohti sitä, että meillä on paljon todellisen tekemisen mahdollisuuksia. Vain mallit monesti puuttuvat. Esimerkiksi omistamisen ja vuokraamisen välimaastoon kaivattaisiin lisää toimintatapoja. Meillä on vähän välivaihtoehtoja”, Laurikainen miettii.
Vähähiilisyys tulee tarvitsemaan vielä paljon arvokeskustelua. Ratkaisun keinoja on, mutta millä hinnalla?
”Karkeasti arvioiden suhteellisen helposti voitaisiin päästä jopa 30 %:n kokonaissäästöön energiankulutuksessa. Laitteistojen säätämisestä, investoinneista ja ihmisten käyttäytymisen muutoksesta saataisiin kustakin kasaan 10%”, Laurikainen kertoo.
Vaikka ilmastokriisi on aina vain useammin uutisotsikoissa, esimerkiksi vedenkulutusta seuraamalla on voitu havaita, että ihmisten käyttäytyminen ei ole muuttunut.
”Lämmön laskeminen olisi helpoin tapa olla mukana yksilötasolla energiansäästötalkoissa. Yhden asteen lämmön pudotus vastaa 5 %:n energian säästöä”, Laurikainen kertoo.
Suomalaiset ovat lämpimien kesien vuoksi lähteneet mukaan muualta Euroopasta tuttuun tilojen jäähdyttämiseen. Suomalaisten energiankulutus tulee näin lisääntymään. Meillä kun on kulutustaakkana myös kylmien talvikuukausien lämmitys.
”Ilmastokriisi tulisi pystyä ratkaisemaan niin, ettei ihmisten hyvinvointi laske. Liian kuumasta pitää päästä eroon. Ihmisiä voisi valistaa enemmän esimerkiksi siitä, mikä on hyvä lämpötila nukkumiseen”, Laurikainen miettii.
Raklin jäsenet ovat mukana digitaalisen ajan mahdollisuuksissa ja ilmaston lämpenemisen estämisessä. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin energiatehokkuudesta. Nyt sana on vaihtunut ilmastokriisiin välttämiseen. Aihe ja ratkaisukeinotkin ovat osin samoja, mutta arvopiste on hieman eri.
”Täytyy muistaa, että ilmastotalkoissa kaikki voittavat. Niin kauan, kun energiatehokkuus tuo euromääräisesti rahan takaisin, päätöksenteko on helppoa. Siinä voittaa asukas ja kiinteistöihin sijoittava – sekä ympäristö. Päätöksenteko vaikeutuu siinä kohdassa, kun investointi energiatehokkuuden aikaansaamiseksi on niin iso, ettei se maksa itseään takaisin, vaikka auttaa ilmastokriisin ehkäisyssä. Todellinen haaste on nyt olemassa oleva rakennuskanta, ei niinkään uudisrakentaminen”, Laurikainen kertoo.
Rakli on mukana tuntuvasti hanketyössä sekä lainsäädäntö- ja sääntelyvaikuttamisessa.
”Aloitin työni täällä asettautumalla asiakkaan asemaan. 1990-luvulla rakennettiin “teitä teitä varten”, ei käyttäjiä varten. Nyt puhutaan lopullisen käyttäjän näkökulmasta. Nyt paneudutaan esimerkiksi siihen, millainen ympäristö tukee parhaiten oppimista”, Laurikainen kertoo.
Jos Jyrki Laurikainen saisi itse päättää, hän ottaisi rakentamisen suunnitteluun mukaan enemmän mahdollistavaa säätelyä kaupunkikaavoitukseen. Asia mihin Laurikainen puuttuisi, on pääkaupunkiseudun 1,3 miljoonaan tyhjillään olevaan toimistoneliöön.
”Se on sama määrä kuin koko Kirkkonummen asuntojen neliöt. Suuri osa näistä toimistoneliöistä on kaavaloukossa. Voi vain ajatella sitä ylläpitolämmityksen määrää, joka haihtuu näihin käyttämättömiin neliöihin joka päivä”, Laurikainen sanoo.
Raklin toimitusjohtajan mielestä julkisen sektorin pitäisi onnistua paremmin mahdollistamisessa.
”Puhun siitä, että annettaisiin markkinoiden toimia ja saataisiin ikääntyneille hyvää asumista. Mahdollistamiseen liittyy muun muassa tiedon harmonisointia. Jotta esimerkiksi älykkäät lukitukset saataisiin toimimaan, täytyisi sopia yhteisesti tiettyjä asioita, ettei vain tehdä erilaisia ratkaisuja omin päin. Julkisen puolen ei tulisi olla kehityksen esteenä, vaan tarjota valvontaa ja tukea muutoksessa”, Laurikainen päättää.
